Häähumua

Hääkakkutastingissä Fazerilla

Hei rakkaat,

Olen saanut paljon uteluja hääjärjestelyiden etenemisestä. Tässä postauksessa uppoudutaan vihdoin häähumuun. Kihlautumisen yhteydessä meille molemmille oli selvää, että häitä aletaan järjestää heti. Olen siinä mielessä vanhanaikainen, että minulle kihlaus on lupaus avioliitosta. Niinpä tammikuussa päätimme, että häitä juhlitaan vielä tänä kesänä.

Vasta kevään mittään minulle on valjennut, että useimmat parit suunnitelevat häitään vuosia. Pääkaupunkiseudun suosituimmat juhlapaikat saattavat olla täyteenvarattuja useammaksi kesäksi ettenpäin. Minulle tuli täytenä yllätyksenä, että myös valokuvaajien ja bändien kalenterit ovat buukattuja vuosiksi eteenpäin - ainakin kesälauantaiden osalta.

Kaikesta huolimatta olen osannut ottaa todella rennosti häävalmistelujen suhteen. Saimme mieluisan hääpaikan kuin ihmeen kaupalla ja hääpukuni ostin käytettyjen hääpukujen liikkeestä Helsingistä. Bändin ja valokuvaajan löytämisen suhteen oli melkoisia haasteita, mutta jälleen kerran ystävät ja heidän suosituksensa osoittautuivat suureksi avuksi. Alkuviikosta saatiin Save the Date -kortitikin postiin.

En ole koskaan ollut mikään häähullu. Minusta on ihanaa käydä häissä ja mennä naimisiin, mutten ole koskaan sen kummemmin miettinyt omia häitäni. Kaappieni uumenista ei siis löydy leikekirjaa täydellisten kutsukorttien tai pöytäkoristeiden inspiraatioksi. Minulla kestikin hetken aikaa päästä niin sanotusti tunnelmaan häävalmistelujen suhteen. 

Hääfiilistä olen hakenut muunmuassa Fazerin hääkakkutastingistä ja Mennään naimisiin -messuilta. Häämateriaalien ilmeen suhteen käännyimme graafikon puoleen. Juhlat järjestetään Helsingin kantakaupungissa, urbaanissa ympäristössä. Minulle on tärkeää, että vieraat pääsevät paikan päälle myös julkisilla liikennevälineillä. Juhlapaikan seinissä näkyy tiilipinta, ja lamput ovat jotain muuta kuin kristallia. Niinpä tuntui luonnolliselta valita myös kutsuihin hieman "rosoisempi" ote kaunokirjoituksen sijaan. 

Graafikkomme ymmärsi heti mitä haemme, ja olenkin Save the Date -korttien ilmeeseen todella tyytyväinen. Paino vähän keltaisempaa paperia, kuin mitä olimme suunnitelleet, mutta ärkeintähän kuitenkin on että viesti menee perille. :) Uskon, etten häiden lähestyessäkään muutu strassaantuneeksi bridezillaksi. Kun juhliaan ei suunnittele vuositolkulla, eivät myöskään odotukset ehdi kasvaa mahdottomiksi. Meille on tärkeintä, että tunnelma on onnistunut ja ruokaa riittää! 

<3 Jasmin

Puhutaan rahasta + KILPAILU!

Vuosi sitten kävin kaupunkilomalla eurooppalaisessa shoppailuparatiisissa. Palattuani useampikin tuttava tiedusteli, olinko tehnyt laukkuhankintoja. Siis olinko ostanut arvokkaan merkkilaukun tuliaisiksi trendikaupungista.

Stretotyyppisesti ajatellen keskustelu olisi ollut hyvin erilainen, mikäli se olisi käyty miesten välillä. Minulta olisi ehkä kysytty, ehdinkö ostaa Neste Oilin osakkeita ennen kuin kurssi pomppasi positiivisen tulosvaroituksen myötä. No minäpä ehdin!

"Gucci, Fendi, Prada purses, purchasing them finer things" lauletaan Sex and the City -leffan soundtrackin ensimmäisessä biisissä. Toivottavasti ironisesti. Samaa kuluttamisen  ilosanomaa julistetaan Sinkkuelämää-sarjan lisäksi myös muotilehdissä ja blogeissa. Päivän asu mietitään takkaan ja uuden luksuslaukun ostamisesta raportoidaan useamman postauksen verran.

Älkää ymmärtäkö väärin, kyllä minäkin shoppailusta ja ylellisyydestä nautin. Ehdin jopa hurahtaa samaan hulluuteen, mitä nyt kritisoin. Vielä puolitoista vuotta sitten kuvittelin olevani entistä onnellisempi, jos saan "vielä yhden merkkilaukun". Suunnittelin, että seuraavaksi elämäni upgreidautuu, kun hankin Burberryn trenssin tai Célinen laukun. Olenhan sen arvoinen ja hankinnan ansainnut. Onneksi kuitenkin koin ihmeparantumisen.

Ystäväni Mia Ehrnrooth suositteli minulle lukemisisksi Mitä jokaisen kotiäidin ja muidenkin naisten tulee tietää sijoittamisesta -kirjaa. Opus on suloinen ja vaalenapunainen - ja täyttä asiaa. Vaikka kirjassa oli minulle paljon tuttua, oli se silti ajatuksia herättävä. Esimerkiksi osakesijottamista olin pitänyt vaikeana ja minulle sopimattomana säästötapana. Kirja kuitenkin selittää osakemarkkinoiden mekanismit niin kansantajuisesti, että uskaltauduin itsekin kokeilemaan. Ja yllätyin kuinka hauskaa ja helppoa se onkaan.

Hullaannuin kirjaan toden teolla ja ostelin niitä lahjaksi ystävillenikin. Halusin heidänkin ymmärtävän, kuinka tärkeää varautuminen esimerkiksi opiskelua tai äityyslomaa varten onkaan. Olin hieman yllättynyt, että osa ystävistäni suhtautui kirjalahjaani nihkeästi. 

He uskovat, että "elämä kantaa" ja kokevat, että hetkessä eläminen häiriintyy jos murehtii liikaa tulevaisuutta. He eivät halua ajatella rahaa, sillä eivät pidä varallisuuden kerryttämistä kovin tärkeänä. Henkinen pääoma on rahaa tärkeämpää. Ymmärrän heidän näkökantansa, mutta sanonpahan vaan, että kaukoitään voi lähteä vuodeksi henkistymään paljon leppoisammin, jos lentolippua ei tarvitse maksaa lainarahalla ja kotiinpalatessa on pieni pesämuna, jonka turvin sopeutua takaisin arkeen.

Onneksi aineeton ja aineellinen pääoma eivät sulje toisiaan pois. Rahan miettiminen ei tee kenestäkään pinnallisempaa, eikä säästämisen tarvitse tarkoittaa askeettisuutta. Myös merkkivaatteita voi edelleen ostaa, kunhan laittaa vähintään saman verran myös säästöön.

Kerron omista säästö- ja sijoitusvinkeistäni lisää kevään mittaan, mutta nyt on kilpailun aika. Haluaisin nimittäin kuulla teidän säästötavoistanne. Laitatko pikkusumman joka kuukausi rahastoon, vai lompakkoon kertyvät kolikot säästöpossuun? Entä säästätkö omaa asuntoa tai lomamatkaa varten?  Meneekö tili helposti tyhjäksi, vai osaatko suunnitella menojasi? Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan ylempänä hehkuttamaani sijoituskirjaa minun käsinkirjoittamalla saatekirjeellä varustettuna. Maksan kirjat omasta pussista, sillä uskon, että kyseessä on hyvä sijoitus. Arvonta suoritetaan kaikkien kommentoineiden kesken sunnuntaina 22.2.

Entä mitä kävi niille Neste Oilin osakkeilleni? Arvo on noussut vuodessa 70%. Veikkanpa, että vuoden käytössä ollut kevättakki ei olisi tuplannut hintaansa.

Ystävänpäiväkuvaukset - behind the scenes

Pusuhuulet pukkarissa

Ystävänpäivää kritisoidaan välillä amerikkalaisena tuontitavarana ja kaupallisena humputuksena. Itse

en kuulu tähän joukkoon. Vaikka "jokainen päivä on ystävänpäivä", on tärkeää, että kerran vuodessa on myös erityinen juhlapäivä ystävyydelle. Ainakin omassa ystäväpiirissäni arjen kiireet, haastava työ ja perheen perustaminen vähentävät ystäväkontakteja huomaamatta. Vuosi vuodelta muuttuu hankalammaksi haalia koko kaveripiiri kasaan, vaikka lukiovuosina vietimme kaikki viikonloput yhdessä.

Siksi olin erityisen iloinen, kun Ilta-Sanomat pyysi minua ja Miaa ystävänpäivähaastatteluun. Olemme Mian kanssa yhteydessä niin töiden kautta kuin vapaa-ajalla, mutta harvemmin sen kummemmin analysoimme keskinäistä suhdettamme. Haastattelua varten jouduimme miettimään ystävyyttämme syvemmin ja pohtimaan ääneen mitä piirteitä arvostamme toisessa eniten. Mikä voisikaan olla ihanampaa, kuin kuulla kehuja arvostamaltaan ihmiseltä.

Tunteistaan ei voi koskaan puhua liikaa. Suosittelenkin lämpimästi, että ystävänpäivän kunniaksi avaatte hieman sydäntänne. Kertokaa läheisillenne heidän olevan tärkeitä - ja kertokaamyös miksi he sitä ovat. Minun ja Mian ystävyys ei syttynyt hetkessä. Lisää "nihkeästä ensikohtaamisesta" voi lukea viikonlopun Ilta-Sanomista.

Ystävänpäivän aamiaisseurana tulppaanikimppu ja viikonlopun Ilta-Sanomat <3

Ilta-Sanomien ystävänpäivänumeron haastattelu tehtiin runeberginpäivänä. Saavuimme Sanomatalolle aamulla yhdensän kieppeillä. Päivä alkoi ihanan rauhallisesti aamupalalla ja maskeerauksella. On kyllä luksusta, kun voi istua unisena puunattavaksi ja kun seuraavan kerran avaa silmät, näyttää tyrmäävältä. Olin ensimmäistä kertaa Ida Jokikunnaksen maskeeraamana ja täytyy kyllä sanoa, että naisella on homma hanskassa.

Haastattelu tehtiin ehostautumisen lomassa leppoisasti höpötellen. Hörpimme kahvia ja puhuimme ystävyydestä - oikein mukava aamupäivä siis. Meikin jälkeen valitsimme sopivat asukokonaisuudet Idan avustuksella. Kanteen laitoimme ihanat värikkäät mekot ja sisäsivuille seesteisempää. Omat sinisävyset asuni olin hakenut lainaan Andiatalta. Alla tunnelmia ja behind the scenes -materiaalia kuvauksista.

Ihanaa ystävänpäivää kaikille <3 Jasmin

Meikeissä oli mistä valita

Ida Jokikunnas makes magic happen :)

Vielä hiukset ja sitten vaatteiden vaihtoon

Ilmeitä treenattiin jo takahuoneessa

Pukuhuoneessa piti ottaa myös pari selfietä, kun kerrankin oltiin pyntättyinä ;)

Kuvia otettiin paljon ja useissa eri asukokonaisuuksissa

Lopullinen kansi näyttää tältä <3

<a href="http://www.bloglovin.com/blog/12085951/?claim=5gha634scpw">Follow my blog with Bloglovin</a>

Vinkki ystävänpäivälahjaksi

Kultaa ranteessa

Tammikuu hurahti melkein huomaamatta ja nyt on jo helmikuu. Kyseessä on lempikuukauteni, sillä helmikuussa saan juhlia syntymäpäiviäni, syödä laskiaispullia ja viettää hiihtolomaa. Nykyisin tulee hiihdettyä vähemmän, mutta kouluaikana suuntasimme joka vuosi hiihtolomaksi Pajulahteen sivakoimaan ja urheilemaan. Talvisten hankien lisäksi helmikuun hienoutta lisää vielä ystävänpäivä.

Ystävänpäivää vietetään muualla maailmassa romanttisesti rakastavaisten päivänä. On ihanaa, että Suomessa huomioidaan puolisoiden lisäksi myös ystävät. Nuorempana meillä oli omassa ystäväpiirissäni tapana muistaa kavereita pienillä lahjoilla. 

Iän myötä ( olenhan jo 30 ;) ) juhlat pienenevät. Syntymäpäiviä vietetään vaatimattomammin, eikä lahjoilla ole enää entisen kaltaista painoarvoa. On toki hyvä, ettei kaikki pyöri materian ja lahjojen ympärillä, mutta juhlia ja huomionosoituksia ei voi koskaan olla liikaa. Elämästä tulee liian tasapaksua, jos ei välillä vedä ykkösiä päälle ja järjestä kemuja. Niinpä varasinkin ystävänpäiväksi ravintolapöydän minulle ja sulhaselleni. Lisäksi jaan teille aivan huikean idean ystävänpäivälahjaksi.

Kultainen Mink & Stone ranteessa ja lempikorvakorut korvissa <3

Löysin syksyllä ihastuttavan korusivuston, jonka avulla kenestä tahansa voi tulla korusuunnittelija. 

Lontoolainen Mink & Stone on kehittänyt helpon ja selkeän sovelluksen, jonka avulla voi teettää koruja mittatilauksena. Ensin valitaan kaula- tai ranneketju. Tämän jälkeen voit valita juuri oikean pituuden korullesi. Helmiä löytyy valtava valikoima ja aloittamista helpottaa, jos valikoimaa rajaa esimerkiksi värein. Kun oma värimaailma on löytynyt, ehdottaa sovellus muita sinun tyyliisi sopivia helmiä.

Sivusto on selkeä ja helppokäyttöinen

Sitten vaan klikkaillaan, ja vedetään helmiä halutussa järjestyksessä ketjuun. Niin helppoa, että jopa minä onnistuin. Mikäli luovuus ei ole kukkeimmillaan, löytyy sivustolta myös valmiita ehdotuksia ja tyylimaailmoja boheemista aina rokimpaan lookiin. 

Kun mieluisat helmet ovat löytyneet, vedetään ne hiirellä ketjuun halutussa järjestyksessä

Itse valitsin omaan koruuni kullan sävyjä. Tesian-korut ovat hopean värisiä, mutta kultainen ranneketju kaapistani vielä puuttui. Kaipasin myös kaveria kultaisille lempikorvakoruilleni. Tilasin korun syksyllä ja se saapui perille alle viikossa. Pakkaus oli todella tyylikäs ja kääreiden avaamisessa oli ihanaa ylellisyyttä. Ketjun mukana tuli myös samettinen pussukka, jossa korua voi säilyttää.

Kukapa ei rakastaisi koruja ja miten ihanaa olisi saada ystävältä hänen itsensä suunnittelema koru. Ja mikä parasta, koruja ei valmisteta kaukoidässä epäselvissä olosuhteissa, vaan ne kootaan asiakkaan toiveiden mukaan Lontoossa. Täältä voit lukea lisää: http://www.minkandstone.com

Perfect match! Anette Tillanderin korvakorut ja Mink & Stonen ranneketju

Koru oli kauniisti pakattu ja sen mukana tuli tyylikäs säilytyspussukka

Koru oli tyylikkäästi pakattu ja sen mukana tuli myös säilytyspussukka

Duunii duunii

Kaupungin ainoat lääkärit :) 

Kerta toisensa jälkeen minulta kysytään palaanko vielä Salkkariehin ja miksi sieltä ylipäätänsä lähdin. Olen kirjoittanut asiasta aiemmin jo täällä, mutta sanotaan se vielä kerran: paluuta en haikaile. Ehdin näytellä Katariinaa 4,5 vuotta ja kaipasin jo hieman vaihtelua. Vuosista Salatut Elämät -sarjan parissa jäi hyviä muistoja, mutta oli jo korkea aika astua kohti uusia haasteita.

Monelle tulee yllätyksenä, että nykyiseen työhöni kuuluu muutakin, kuin seitsemän minuutin lähetys kerran viikossa, ja numeroiden luetteleminen kahdella kotimaisella. Vastaan työparini Johanna Helinin kanssa Lotto-ohjelman tuottamisesta. Valitsemme itse vieraat ja lähetyksissä esiteltävät aiheet. Teemme kuvakäsikirjoituksia, käymme kuvaamassa veikkausvaroja saaneita kohteita, ja olemme myös editoinnissa paikalla. Olenkin huomannut, että television tuotanto- ja käsikirjoitustyöt kiinnostavat minua koko ajan enemmän ja enemmän.

Alla kerron hieman tavanomaisesta työpäivästäni. Tämä raportti on kuluneen viikon keskiviikolta.

Välillä teen salilla muutakin, kuin istuskelen ja valokuvaan itseäni ;)

Aamupäivällä olen virkeimmilläni ja jos vaan ehdin, aloitan päiväni liikunnalla. Jumpan jälkeen olen usein hyvillä fiiliksillä koko päivän. Keskiviikkoisin työpäivä alkaa vasta kympin ja kahdentoista välillä, joten aamulla ehtii hyvin käydä vähän heilumassa. Mieluiten ulkoilen valoisaan aikaan, mutta räntäsateella minäkin olen sokerista, ja kuntosali vetää pidemmän korren ;)

Kuntosalin jälkeen matka jatkui MTV:lle Ilmalaan. Keskiviikkona editoimme inserttiä Kuopion Uimaseurasta. Aluksi valitaan filmiin sopiva musiikki, ja sitten vasta aletaan laittaa kuvia järjestykseen. Usein jo kuvauspaikalla on selkeä mielikuva insertin kuvakäsikirjoituksesta, mutta joskus se voi leikkauspöydällä muuttua radikaalistikin. Tällä kertaa meillä oli paljon myös vedenalaista kuvaa, mikä teki insertistä entistäkin mielenkiintoisemman.

Vihreä valtuustoryhmä Helsingin kaupungintalolla

Editoinnin jälkeen kiirehdin Helsingin Kaupungintalolle, missä Vihreän valtuustoryhmän kokous oli jo käynnissä. Tapaamme oman valtuustoryhmämme kanssa aina kaksi tuntia ennen valtuuston kokousta. Käymme läpi ajankohtaisia asioita, sekä illan kokouksen esityslistaa. Olemme olleet Helsingin toiseksi suurin puolue jo pitkään ja tutkimustenkin mukaan meillä on paljon vaikutusvaltaa.

Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa

Ryhmäkokouksen jälkeen istuskelu jatkui Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa. Keskiviikkona esityslisalla oli nimitysten lisäksi mm. Koivusaaren ja Keski-Pasilan kaavat. Politiikka on kompromisseja ja usein monet asiat neuvotellaan ryhmien välillä jo ennen kuin ne tulevat päätöksentekoon. 

Katariina Orimus maskissa ennen Keno-lähetystä

Jouduin lähtemään valtuuston kokouksesta kesken, jotta ehdin ajoissa takaisin Maikkarille. On kuitenkin hyvä päästää välillä myös varajäseniä valtuustoon, joten satunnaiset poissaolot eivät ole ongelma. Työpäiväni jatkui Ilmalassa klo. 20.00. Ensin vaihdan stylistin valitseman asun päälleni ja sitten istun puunattavaksi. Maskeerauksen jälkeen tarkistan illan potin ja harjoittelemme lähetystä. Kotona olen iltakymmenen jälkeen.

Välillä päivät ovat pidempiä, välillä lyhyempiä. Usein minulla on mahdollisuus pitää myös etäpäiviä ja tehdä töitä kotoa käsin. Yhteistä päivilleni on se, että ne ovat aina erilaisia. Vaihteleva päivärytmi pitää mielen virkeänä. Olen myös todella onnellinen siitä, että minulla on mahdollisuus tehdä kunnallispolitiikka päivätyöni ohessa.

Lottostudio valmiina lähetykseen.

<3 Jasmin

Kihlasormuksen valinta

Tapahtui siellä ihanalla Alppilomalla vielä jotain muutakin. Menin nimittäin kihloihin! Moni onkin jo ehtinyt onnitella minua instagramissa ja Facebookissa - kiitoksia niistä <3

Kihalutumisen jälkeiset viikot ovatkin olleet melkoista pumpulia. Kihalajaiskahveja on juotu ja hääpukuja googlailtu. Kävimme myös Mennään naimisiin -messuilla näkemässä vähän kokonaiskuvaa siitä, mitä kaikkea pitää huomioida. Ja sitten on tietenkin katseltu kihlasormuksia!

Etsiskelimme sormusta jo Keski-Euroopasta, mutta sopivaa ei vaan löytynyt. Kaikissa koruissa oli minun makuuni aivan liikaa kaikkea. Liikaa timantteja, liikaa koristeita ja liikaa jalometallia. Haaveilin hyvin pelkistetystä sormuksesta yhdellä kivellä.

Helsingissä etsinnät jatkuivat ympäri kaupunkia. Kävin niin ketjuliikkeissä, kuin kultasepilläkin. Olen ollut Anette Tillanderin fani jo pitkään ja pidän hänen hienostuneen naisellisesta tyylistään. Hänen ateljeessään silmääni osuikin heti yksi sormus ylitse muiden. Olin ajatellut, etten haluaisi keltakultaista sormusta, mutta kokoelmaa ihaillessa aloin pyörtää päätöstäni. Halusin kuitenkin antaa päätöksen vielä muhia.

Anette Tillanderilta löytynyt sormus

Tillanderilta matka jatkui kulman taakse Kultaseppä Kulmalalle. Heti kun sormuskokoelma nostettiin esiin, oli valinta tehty. En saanut silmiäni irti solitaire-timantilla varustetusta platinasormuksesta. Se oli täydellinen. Juuri niin yksinkertainen ja eleetön kuin halusin.

Sormuksen hinta ylitti alkuperäisen budjettimme, mutta koimme että koru on hintansa arvoinen. Minulle on tärkeää tukea kotimaista käsityötä ja pienyrittäjyyttä. Kaikki Kultaseppä Kulmalan korut valmistetaan käsin liikkeen vieressä olevassa pajassa ja ostosten lomassa voikin ihailla kultaseppiä työssään. Jotenkin se tuo minulle lisäarvoa, että tiedän kuka on sormukseni valmistanut.

Käytän koruja melko vähän, joten aluksi jännitti, miten totun pitämään sormusta. Nyt olen viikon verran ehtinyt harjoitella, eikä sormuksen pitäminen häiritse lainkaan. Päinvastoin. Se on ihanaa <3

<3 <3 <3

Ensimmäistä kertaa sormessa

Kultaseppä Kulmalan liike Kapteeninkadulla

Ihana, ihana loma!

Olen kasvanut lapsuuteni murtomaahiihto-perheessä. Takapihaltamme lähti latu ja pidin murtsikkaa ainoana oikeana hiihtomuotona. Vähän jopa halveksin laskettelun liikunnallisuutta; mitä urheilua se semmoinen on, että mennään hissillä ylös ja tullaan suksilla alas. Noh, aloitettuani laskettelun olen joutunut pyörtämään oletukseni vääriksi. Kun laskee kymmeniä kilometrejä päivässä, saa siinä aika monta kyykkyä tehtyä ja hyvän treenin aikaan.

Pari vuotta sitten aloitin laskettelun - kuinkas muutenkaan kuin puolison kannustamana. Opin homman nopeasti ja ihastuin lajiin heti. Enkä vähiten siksi, että samalla pääsee ulkoilemaan ja nauttimaan kauniista maisemista.

Kitzbühelin kylässä kelpaa käyskennellä

Laskettelussa parasta onkin reissaaminen. Lempikohteemme on Itävallan Kitzbühel, jossa on aivan ainutlaatuinen tunnelma. Pieni, pittoreski kylä on juuri sopivan kokoinen - ja silti pullollaan laadukkaita ravintoloita, sympaattisia kahviloita ja ylellisiä liikkeitä. Vuoret ovat sen verran korkeat, että vaikka kylässä olisi kevät jo pitkällä, riittää rinteissä edelleen lunta. Ja vaikka kylässä olisi pilvistä, saattaa ylhäällä vuorella päästä paistattelemaan auringossa koko päivän.

Kulinaristina diggaan myös siitä, että rinneravintoloissa on hyvää ja laadukasta ruokaa - ei pelkkää pizzaa ja nugetteja. Vaikka Keski-Euroopassa viini virtaa, pysyy alkoholin käyttö kohtuullisissa rajoissa. Itse käytän alkoholia hyvin vähän ja arvostan sitä, ihmiset ovat iloisia kaatokännisen örvellyksen sijaan. Pientä luksusta tunnelmaan tuo se, että jopa pienimmässä kuppilassa on pöytiintarjoilu.

Kuten aiemmin kirjoitin, on loma nykyään harvinaista herkkua. Sen takia haluan ottaa siitä kaiken irti. Elän mielelläni arjessa säästeliäämmin, jotta reissussa ei tarvitse stressata ja laskea jokaista pennosta. Ajatuksenani onkin jakaa teille kevään mittaan parhaat säästövinkkini.

Matkoilla satsaan ruoan lisäksi majoitukseen. Kun menen uuteen kohteeseen, etsin majapaikkaa ensin Design Hotels –sivustolta. Sieltä löytyy paljon tyylikkäitä hotelleja, joissa on vähän ekstraa. Vähän ”sitä jotain”, joka tekee lomasta vieläkin erityisemmän. Kitzissä lempihotellini on Hotel Kitzhof. Hotelli on rauhallisella paikalla, aivan keskustan ja rinteiden tuntumassa. Sisustus on tyylikkään yksinkertainen ja kaikki on mietitty viimeisen päälle tuoksua myöten. Viihtyisien huoneiden lisäksi hotellissa on paljon lounge-tilaa, jossa voi viettää aikaansa vaikka takkatulta katsellen. Alakerrasta löytyy myös spa-osasto, jossa palautua rankan laskupäivän jälkeen. Ja mikä parasta - aamiainen on huikea!

On se kyllä kumma, miten jo viikon mittainen reissu voi tehdä ihmeitä. Raikas vuoristoilma, liikunnan ilo, kaupungilla käyskentely ja herkulliset illalliset irrottavat tehokkaasti arjesta. Kotiin palatessa olo oli kuin pidemmältäkin sapattivapaalta palatessa. 

Ja tapahtui siellä lomalla muutakin - siitä lisää huomenna :)

<3 Jasmin

Kitzhofin loungessa chillaamassa

Hillingerissä maistelemassa viinejä

Aamiaiselta ei puuttunut mitään :)

Tämä kuva on otetettu viime pääsiäisenä. Aamiaishuone tulvi valoa <3