Vihdoin lomalla! Se oli ajatukseni, kun siemailin teetä
Helsinki-Vantaan lentokentällä ja aistin lähdön tunnelmaa. Tykkään mennä
kentälle aina hyvissä ajoin ja fiilistellä tulevaa matkaa. Lentokentällä on
aina ihana, kutkuttava fiilis.
Edellisestä, pitkää viikonloppua pidemmästä lomasta onkin jo
vierähtänyt lähes puolitoista vuotta. Ei ole mitenkään tarkoitus kehuskella
”ahkeruudellani” – päinvastoin. Olen sitä mieltä, että sankarillisen
puurtamisen sijaan täytyisi muistaa lomailla säännöllisesti.
Olen kutsumusammatissa ja joka päivä on kiva mennä töihin.
Siksi välillä on vaikeaa sanoa ”ei” ja huilaaminen saattaa välillä unohtua. Heinäkuinen
loma vaihtuukin pestiin kesäteatterissa, illat täyttyvät kunnallispolitiikan
kokouksista ja viikonloppuisin on satunnaisia juontokeikkoja.
Reilu vuosi sitten sain kantapään kautta oppia levon
tärkeyden. Olin juuri aloittanut uudessa työssä Loton tuottajana ja juontajana.
Halusin olla luottamuksen arvoinen ja oppia kuvakäsikirjoitusten ja editoinnin
salat saman tien. Samaan aikaan kun vasta totuttelin uuteen työtehtävääni,
kuvasin vielä viimeisiä kohtauksia Salkkareihin. Myös loppuvuoden
pikkujoulukausi oli vilkkaimmillaan ja ylimääräisiä juontokeikkojakin oli
tavallista enemmän.
Olin ollut jo pitkään väsynyt, kun myös kehoni alkoi
oireilla. Muistan edelleen hetken, kun lääkäri kertoi epäilevänsä minulla
vatsahaavaa. Olin kuin puulla päähän lyöty. Kuinka minulla, 29-vuotiaalla
terveellisesti elävällä naisella voisi olla keski-ikäisten miesten
elintapasairaus. Onneksi lääkitys, lepo
ja aika auttoivat ja tällä kertaa selvisin säikähdyksellä. Tuo syksy jätti
kuitenkin jälkensä ja lupasin itselleni, etten toista enää samoja virheitä.
Kuinkas sitten kävikään. Myös tämä syksy on ollut käänteitä
täynnä. Vietin elämäni upeimman kesän Mikkelissä kesäteatterin lavalla. Niin
ihanaa kuin se olikin, oli kyse kuitenkin työstä. Alkukesän harjoittelimme
kuutena päivänä viikossa ja juhannuksen jälkeen jatkui sama tahti esitysten
merkeissä. Kesän ajan olin virkavapaalla vakituisesta työstäni Loton tuottajana. Kun näytökset
olivat ohi, en kehdannut enää ehdottaa olevani vielä kolmannenkin kuukauden
poissa. Olinhan heidän silmissään ollut
”lomalla” jo kaksi kuukautta. Hyppäsin siis jälleen lennosta työstä toiseen.
Samalla myös Helsingin kaupunginvaltuusto palasi tauolta ja taas mentiin.
Jo syyskuussa olin todella uupunut, eikä mikään oikein
jaksanut innostaa. Kaikki tuntui tasapaksun harmaalta ja ilottomalta. Tällä
kertaa kuitenkin onneksi heräsin tilanteeseen ajoissa ja päätin höllätä tahtia.
Jätin kaikki ylimääräiset kokoukset pois. Jos töissä jokin asia ei täysin
kuulunut minun vastuualueelleni, en mennyt kuuntelemaan aiheesta vain oppimisen
ilosta. Myös politiikassa rajasin menemiset tärkeimpiin, eli kokouksiin. Jätin
sidosryhmätapaamiset, apulaiskaupunginjohtajan aamukahvit ja muuta väliin
loppusyksyn osalta. Huolehdin, että minulla olisi joka toinen viikonloppu
vapaa, ja että ehtisin liikkua ja nähdä myös ystäviäni.
Pikkuhiljaa energia alkoi taas palata ja joulukuussa olinkin
jo taas oma itseni. Myös vuodenvaihteeseen ajoitettu Alppiloma alkoi häämöttää
ja antoi jo etukäteen lisää energiaa.
Uudenvuodenlupaukseni onkin, että vähennän kiirettä. Se ei
ole helppoa, sillä ihminen toistaa helposti samoja käyttäytymismalleja. Ei
kuitenkaan auta, kuin yrittää oppia ”virheistään”, niin jossain vaiheessa oppii
olla toistamatta niitä. Olen jo karsinut
kunnallisia luottamustehtäviä täksi vuodeksi. Vuodenvaihteessa luovun
kaupunginhallituksen varajäsenyydestäni ja jatkossa aikana jakautuu
kaupunginvaltuuston ja kiinteistölautakunnan kesken.
Lisäksi lupaan, että päivitän taas aktiivisesti blogia.
Seuraava postaus on luvassa jo huomenna ja siinä kerron lisää Alpeille
suuntautuneesta laskettelulomastani – se olikin nimittäin ikimuistoinen ;)
Ihanaa alkanutta vuotta kaikille <3 Jasmin
Oi ihanaa että olet tullut takaisin! :-D Hyvää alkanutta vuotta myös sinne!
VastaaPoistaKiitos Annukka <3
Poistakiva että alat taas kirjottelee tänne :) hyvää alkanutta vuotta! :-)
VastaaPoistaKiitos samoin. Ihana kuulla, että lukijoita on <3
PoistaHienoa tekstiä ja kiitos samoin <3
VastaaPoista